|
M!kan RamoPunk-sivut |
NE LUUMÄET LEHDISSÄ ENSIMMÄISET ARTIKKELIT 1986-87 |
|
Markku Halme, Rumba 1/87 |
|
NE
MELUU, NÄET! |
|
"Analysointi
on perseestä. Me ollaan arvostelun ulkopuolella". Ne Luumäet eivät
suhtaudu tulevaisuuteensa turhan vakavasti. Ramones-kaava on ehkä kohta
kaluttu loppuun mutta pojilla saattaa olla jotain uutta takataskussa... Että
mitäkö yhteistä on Ne Luumäillä ja Ramonesilla? No, ainakin
laulusolisti Joey Luumäki (203) on sentilleen yhtä pitkä kuin Joey
Ramone(6'8"). Ja Heko Luumäen kitara on tarkka kopio Johnnyn
ritsasta, josta tämä muinoin pulitti sata taalaa - Heko luonnollisestikin
maksoi omastaan inflaatiokertoimella tarkistetun kopiohinnan 400,-. Rumpalit
ovat vaihtuneet samaan tahtiin kuin amerikanserkuillakin ja tällä hetkellä
pallia pitelee Kaide Luumäki. Basisti Kari Luumäellä puolestaan
on yhtä jykevä leuka kuin Dee Deellä. Ja
sit noi biisit on samoja, mutta kiistämättömän nerokkaan sanatarkasti suomen
kielelle ja oloihin käännettyinä. Tällä hetkellä on varastossa 34
versiota, joista keikkasettiin mahtuu parikymmentä kerrallaan. -Ja
sit on pari, jota nää jurbot ei suostu soittaa... -Ja
sit on pari sellasta, joita tää in-henkilö ei suostu laulaa. (Ilta-Sanomien
ensi vuoden in/out listalla kas kun Joey Luumäki oli in ja Joey Ramone out!!!) -...kun
niihin ei oo kunnon sanoja, esimerkiksi tää Turenki 95 (Durango 95 - se
instrumentaali). Tekstin
kääntäminen on ollut Hekon ja Joeyn harteilla, tätä nykyä lähinnä
viimeksi mainitun. Niitä ei ole tehty sydänverellä eikä pershiellä, saatikka
krokotiilinkyyneleillä. -Kyllähän
niitä tulee... rennosti kun otetaan ni ei oo mitään vaikeutta etteikö tulis
edelleen. ei niihin aikaa mee ku tommonen kolmesta kahteentoista minuuttiin. Se
vaan vaatii sellasen oikeen tilanteen. Parhaiten irtoo kun on helvetin väsyny... -...mutta
onnellinen. Kyllähän se sitten usein jää jostain parista sanasta kiinni.
Kerran tässä me järjestettiin biisintekobileet keskioluen voimalla ja niissä
saatiin monta juttua kuntoon. KUNHAN
TÄSTÄ PÄÄSTÄÄN EROON Ne
Luumäet eivät kuitenkaan aio koko loppuikäänsä jauhaa pelkkää Ramonesia
suomeksi. –Alusta
lähtien me ollaan tehty omialkin biisejä, mut niitä ei oo vaan soitettu
keikoilla, paitsi kerran, viime helmikuussa Uudella Ylioppilastalolla kun
soitettiin ne kaikki, kokonainen setti omia biisejä… Kunhan
tästä päästään eroon?!?S! -Yks
asia kerrallaan ja aikansa kutakin. Sit ku tuntuu siltä et hei, nyt ois hauska
tehdä joku oma ralli ni sit heitetään. Mut vielä ei tunnu siltä. Mutta
siis tulevaisuudessa saatetaan vielä
nähdä Ne Luumäet soittamassa pelkästään omia biisejään? -Miksei
olis… mulla (Heko) on pöytälaatikossa 25 biisiä, ja niistä ehkä kuus vois
kelvata lopulliseen jakeluun – se olis ihan hyvä prosentti. Kyllä nekin on
tavallaan ihan Ramones-biisejä, en mä muunlaisia osaa tehdä. Jos joku vielä
haluu lähtee kuuntelee sellasii, niin se on ihan hyvä juttu… mut ei me osata
mitään muuta. -Niiden sanotuksiin pyritään saamaan, jos mahdollista, vieläkin mustempaa huumoria kuin Ramonesilla… tapetaan, hakataan lapsia ja nauretaan räkäsesti perään. Munmuassa sellasia biisejä ku Tappajatomaattien hyökkäys, Surullista mutta totta ja Älä lyö. Ja sit sellanen Ramonesille omistettu biisi jossa on kolme riviä sanojaaa, kaks sointua ja se kestää yhden minuutin. sen nimi oon Mä en haluu mennä alas kellariin, mutta se sis ei oo tää samanniminen Ramonesbiisi. Ei
kukaan muu ole tehnyt omia biisejä? -Joey
on tehny muutaman, mut ne on liian pop-biisejä. Ne ei oo hirveen Ramonesia, ne
on hyvii biisejä mut ei hirveen Ramonesia… -Tätä
tehdään tällä pohjalla niin kauan kun tää on lystiä. kesän aika on
varmaan sellanen kriittinen aika… et jos tos keväällä tapahtuu sellanen
siirtymävaihe et okei, katotaan näitä omia biisejä, et tuleeks siitä mitään.
Mut jos ei tunnu hauskalta niin vedetään pois. VASTAANOTTO Kuinka
hyvin tämä Ramoneskopiointi noin yleensä on menyt yleisöön? -No
kyllä tää Helsinki alkaa olla aika nähty paikka ihan puolin ja toisin, täällä
on jollain tapaa seinä pystyssä. (Sanovat pojat, vaikka esimerkiksi jouluaaton
keikka Tavastialla saavutti lähes ennennäkemättömän sukseen). Keikkatahti
pääkaupunkiseudun ulkopuolella ei ole vielä huimannut päätä, mutta
syksyisen levyjulkaisun uskotaan parantavan tilannetta kevään suhteen – ehkä
nyt saadaan jo keikka Joensuuta pohjoisemmaksikin. Joka tapauksessa kaikissa
paikoissa, jossa pojat ovat soittaneet, ovat järjestäjät tyytyväisinä
tervetulluttaneet pojat uudemmallekin keikalle. silloinkin, kun pojat vetivät
Valkeakoskella sunnuntai-illan pohjalukemat – 17 maksanutta. ”Parempi onni
ensi kerralla”, totesi järjestäjä pulittaessaan Luumäille
prosenttipohjaisen keikkaliksan. niinhän se on ettei yleisöä saa hyvällekään
keikalle paikalle, jos bändi on tuntematon eikä levyä ole ulkona. Helsingin
viidakkorumpu sentään on tavoittanut jo satalukuisia joukkioita. ARVOSTELUN
ULKOPUOLELLA (?) No
mitä mieltä omasta levystä? -Tyytyväisyydestä
nyt ei ainakaan voi puhua ton levyn yhteydessä. Kannet ja sisäpussi on hyvät,
ja vielä silloinkin kaikki näyttää hyvältä kun levyn vetää ulos ulos sisäpussista,
mutta loput valoisat hetket jää sitten kolmeen-neljään biisiin – ja sekin
on jo paljon sanottu. Studiossa oli vielä saundit kohdallaan ja tasapainossa,
mut kaiverruksen jälkeen oli kaikki toisin. jonkun olis pitäny kaivertaa
uudelleen, mut ku oli taas vauhti päällä, eikä sitä koelevyä oikeen kukaan
ehtiny edes kuuntelee… -Siihen
on kyl ihan hyvä keino, miten ne saundit saa paranemaan, et kun kääntää
bassopotikasta lisää volyymiä. olis pitäny laittaa sisäpussiin tällänen käyttöohje. -Mut
kyllä toi b-puoli on selvästi paremmin onnistunu. Soundien
pieleenmeno ei kuitenkaan ole suurin harmistuksen aihe. poikia kismittää jopa
kyrpiintymiseen asti kriitikoiden ”mitä tämän jälkeen” –pohdiskelut. -Kyllä
tyyppien pitäis tajuta, että tää ei kuitenkaan ole mikään oikea bändi. Tää
nyt on oman aikansa, ja sit kun ei enää kelpaa, niin se on sit siinä. Toista
levyä me tuskin tullaan tekemään… ainakaan näillä eväillä. Me ollaan
niin huumoripohjalta liikkeellä, et meidät voi rauhassa ohittaa
olankohautuksella, mut kaikki tää negatiivinen kritiikki… me ollaan
arvostelun ulkopuolella. Tai että dumauksessakaan ei oo mitään vikaa, mutta
analysointi on perseestä. Nyt vaan duunattiin tohon noi biisit, mitä ollaan
eniten väännetty ja käännetty, eikä siin oo mitään sen kummempaa. Ja
kaupaksikin sitä on mennyt poikain mukaan suorastaan hämmästyttävät 2000
kappaletta, joten ainakin levy-yhtiö on tyytyväinen. VIELÄ
JOTAIN PIENTÄ Siinä
taisi sitten olla kaikki olennaisin Ne Luumäkien nykytilasta. Vielä piti silti
kysyä innoituksen lähteitä eli yleensä suosikkiasioita. Ramonesin levyistä
kolme ensimmäistä ja tietysti It’s Alive ylitse muiden, muista maailman
ilmioistä ennenkaikkea sarjakuvat – Mustanaamio, Hämähäkkimies, vanhat
kunnon Marvel-sarjat ynnä myöskin kauhuelokuvat. Ja ne kolmet suosikkieläimet
– Joey: hämähäkki, mies, nainen, Heko: Tupu, Hupu, Lupu Kari: Grillihärkä, kalakukko (on siinä kolme), Kaide: oma
koira, ristilukki, ravintola Ilves. Loppulauseeksi vielä Hekon kaiken kiteyttävä
kommentti: -On se hyvä olla edes yks vastaiskubändi, et tehään
yksinkertaisii, kovaäänisii ja tyhmii biisejä. |