
70-luvun
Vihannekset Känkkä-punkissa.
Vihannes
Chemo:
KänkkäPunk:
yllättävän hyvä tapahtuma
Kutsu
KänkkäPunkkiin tuli pienoisena yllätyksenä. Kouvolan suunnalla emme
olleetkaan koskaan esiintyneet joten hauskahan se oli mennä sinnekin.
Ennakkoon oli myös tiedossa että backline hoituu talon puolesta, ja
itselleni oli erityisen ilahduttavaa havaita laitelistalla Nixonixien
Uffin Marshall 100 W Silver Jubilee-nuppi. Tuttu kone, ja itse soitan
normaalisti 50 W vastaavalla. Eli kitarasoundien puolesta ei mitään hätää.
Itse asiassa samaan syssyyn olisi voinut soittaa vaikka surf-keikan
kitarakamojen puolesta: Bullshit Brothersien Eikalla olisi ollut
silverface-ajan Fender Vibrolux Reverb, joka on erittäin hieno
vahvistin sekin.
Paikalle
saapuessamme olivat muut bändit jo paikalla, ja talossa vallitsi rennon
hilpeä punk rock summercamp-tyylinen tunnelma. Ravintola Känkkäränkkä
vaikutti entiseltä työväentalolta ...ja ehkä olikin sellainen, en
tiedä. Joka tapauksessa keikkapaikaksi se oli mitä mainioin.
Kunnollinen lava ja takatilat. Sapuska oli hyvää, ja ajatusta pyöriteltiin
lavajuoman sijaan nautittavasta lavasalaatista. Muutkin puitteet olivat
enemmän kuin kohdallaan, lavalla oli komea trussirakennelma valoille,
ja miksauspöytähässäkkäkin vaikutti oikein professionaalilta. Mikäs
siinä. Mutta.... paikalla ei ollut yleisöä. Ei yhtään.
Tilanne
ei kuitenkaan ollut huolestuttava. Paikassa oli ollut aikaisemmin samana
iltana yksityistilaisuus ja muu yleisö ei ollut vielä ehtinyt salin
puolelle juhlimaan. Illan mittaan he ehtivät kyllä, mutta Nixonix joutui
soittamaan valitettavan tyhjälle salille - sääli, bändillä on
hyvää matskua ja harvemminhan heiltä täysimittaista settiä on
kuultukaan. Keikat kuvattiin kolmella videokameralla joista yhden
kanssa leikin itse Nixonixien keikan aikana. Toivottavasti
kuvamateriaalista ihan kaikki ei ole käyttökelvotonta. Joka
tapauksessa, syksymmällä saattaa olla luvassa kuvamateriaalia jossain
muodossa joltain tai useammalta Känkkä-Punkin bändeistä.
Bullshit
Brothers soitti Kaide Luumäen kanssa, joka hoitikin tonttinsa
tutun mainiosti. Muutenkin BSB:llä on kasassa asiallinen kuvio, ja
touhua kuunteli mielellään kokonaisen setin. Kuuntelisi muuten
uudestaankin. Veljeksillä oli mukana toinenkin vieraileva tähti:
vanhempi, vahvassa humalassa ollut mieshenkilö, joka heilui lavalla
suurimman osan settiä akustisen kitaran kanssa. Hyvinkin
mahdollisesti kyseessä oli ns. kutsumaton vieras, mutta eihän tuo
menoa haitannut.
Oman
settimme alkuun porukkaa oli jo ehtinyt salin puolellekin. Keikkafiilis
oli itselläni rok, eli kohdillaan. Paikalliset olivat mukana kivasti,
ja jollakulla oli jopa Vihannespaita päällä. Keikan jälkeen yleisö
huusi meidät takaisin, ja soitimme encoreina Teenage Kicksin
ja California Sunin. Jälkimmäistä emme olleet
aikaisemmin julkisesti esittäneetkään. Yllätys oli suuri kun tämäkään
ei riittänyt, ja kävimme soittamassa vielä Rockaway Beachin.
Taisi olla ensimmäinen kerta kun saimme kaksi encorea.
Kaiken
kaikkiaan tapahtuma oli hyvin järjestetty, paikka sopiva ja
majoitustakin tarjolla, vaikkemme seuraavan päivän menojen takia
voineetkaan sitä hyödyntää. Ja mikä tärkeintä: hauskaa oli,
kuten asiaan kuuluu. Ramopunk-jengi ei KänkkäPunkkia löytänyt - sikäli
mikäli kaverit viitsivät sellaisen joskus jatkossakin järjestää,
suosittelen lämpimästi.
Vihannes
Chemo (70-luvun Vihannekset)
Vihannekset
soitti Känkkäpunkissa näin:
Majakanvartija
Me
kävelemme keskuudessanne
Sit sä tulit oikeesti hulluksi
Joey Ramone
Sekaisin Seiterästä
Sä oot rok
Rakkaani, mä rakastan sua
Hai sen sai
Mun
mielestä makein
Antakaa mun sotia (rauhassa)
Tiede ei tiedä mitään
Saat multa vuoden
Nousukausi-rock
Valamoon
encore:
California
Sun
Teenage Kicks
2.
encore:
Hiekkaa
Hietarannan (Rockaway Beach)
|