Tampere 5.-6.3.2010
Keikkaraportti
"Luonteri Surf palasi omalle tasolleen" (kuva: Juke).
Keikka:
Perjantai-ilta Havannassa
Vastavirran
ympäristö näytti jotenkin erilaiselta kuin edellisillä
vierailuillani Pispapalan punkpyhäkössä. Ihan kuin noita taloja olisi
jotenkin enemmän ja tuossahan
on joku kauppakin? No eipä se ympäristö tainut olla muuttunut
edellisestä vierailusta, mutta tajusinpa, että saavuin kyseiseen
kohteeseen ensimmäisen kerran ilman nestemuotoista
pohjastusta, joten ympäristökin oudosti vaan tarkentui tuossa
erilaisessa mielen- ja ruumiintilassa.
No oli siellä VV:ssa kuitenkin jotain oikeitakin muutoksia tapahtunut, eli talon yläkertaan oli avattu pienimuotoinen loungebaari, jossa tuntuikin jo jotain tapahtuvan, kun paikalle Junnun kanssa saavuimme, syötyämme sitä ennen romanttisen illallisen hinta- ja yleistasoomme aivan liian korkealuokkaisessa italialaishenkisessä ravintolassa.
Portaat
siis ylös ja ovi auki. Sanktio Trio oli parhaillaan akustisen settinsä
puolivälissä kun sisätiloihin totuttauduimme. Muutamaan biisiin
kerkisin paremmin keskittymäänkin ja homma vaikutti ihan toimivalta
sekä musiikkinsa, että muiden puitteiden osalta. Hieman musiikkiin
syventymistä häiritsi kaikkien ystävien ja tuttujen tervehtimiset,
halaamiset, pikakuulumisten vaihtamiset ja tennareiden vertaamiset.
Mutta kaikki tuo kuuluu asiaan yhtä olennaisesti kuin musiikki, kun
M!kan bileissä on tavallaan kyse myös "skenen
vuositapaamisista". Ja
kivahan nättei flikkoja on halailla, noista nahkitakkisista köriläistä
en niin välittäis..
Vastavirta-klubin yläkerran yleisöä (kuva: Jeke).
Joey Luumäen soolosetti oli hyvinkin viihdyttävä ja vaikka olenkin syntymästäni asti ollut melko vakavahenkinen nuori vihainen mies, niin ajoittain minuakin hymyilytti. Hieman. Raceballs -duon konsepti toimi paremmin kuin odotin. Vanhat punk klassikot vääntyivät hienosti hellbilly-punk-folk henkiseen muottiin Vesku-Tarjan ja läskibassoa taputelleen Laurin käsissä. Raceballs taisi olla monelle muullekin positiivinen yllätys ravintolatilassa ilmenneestä spontaanista palautteesta päätellen. Toimivaa livemusaa.
Raceballs (kuva: M!ka).
Lämmittelyjen
jälkeen alakertaan, jossa ensimmäisenä lavalle kapusi Suomen Dead
Kennedysiksi väitetty/sanottu Yleislakko. Hieman jännitti bändin
puolesta miten ramokansa meininkiin suhtautuu, mutta onneksi paikalle
oli saapunut runsaasti monenlaisista punkpiireistä tulevaa populaa,
joka lienee oli yksi HB -bileiden taka-ajatuskin kun isäntä esiintyjälistaa
pohdiskeli, joten pelkkään nahkatakkimuuriin bändin ei tarvinnut
tuijottaa. Bändi veti varsin latautuneen setin. Puolet biiseistä taisi
olla "eka demolta" ja loput uudelta Kuka pelkää politiikkaa?
Lp:ltä. Tilit tehtiin selviksi, jyvät erotettiin akanoista ja Jyrki
Kataista kehoitettiin harrastamaan enemmän masturbaatiota. Yleislakko
on punk.
Yleislakko - "Suomen Dead Kennedys" (kuva: Juke).
Seuraavana
lauteille noussut The Dwyers teki viime vuonna niin kovan levyn,
Gas
Station Masturbation, että bändi oli melkeinpä pakko nähdä livenäkin.
Eikä nelikko pettänyt. Energistä "päin pläsiä" -meininkiä
kahden kitaran voimalla. The Dwyersien tahdissa kelpasi hoilottaa ja
heilua.
The Dwyers ja The Tarjas (kuvat: M!ka).
The
Tarjas oli yllättävän kova myös. Hieman aprikoin miten pojat pärjäisivät
Dwyersien jälkeen, mutta turhaa pohdiskelua taas kerran. Ehkä paras näkemäni
Tarjas keikka. Uuden splitin Rakkaustarina -biisikin toimi huomattavasti
paremmin hieman rankempana liveversiona, kuin itse levyllä.
Vandaalit
meni itseltäni osittain ohi, mutta se minkä näin oli hyvää meininkiä.
Ei bändi todellakaan mikään vanhojen herrojen nostalgiaklubi ole,
vaan ihan verevä ilmestys edelleenkin. Ensimmäisen HB -illan päättänyt
Luonteri Surf soitti vuoden parhaan keikkansa, toistaiseksi. "Luonterit
palasi omalla tasolleen" sanoi Tapio-yhtyeen rumpali Väisänen keikan jälkeen
ja hyvä niin. Ehkä tammikuisessa Semin vedossa oli kuitenkin mukana
vielä jossain määrin lämmittelyä tai alkukankeutta.
Musiikillisesti oikein hyvä ja onnistunut ilta. Hyvin rakennettu kokonaisuus jossa oli keskenään riittävän erilaisia bändejä. Muista kuin musiikillisista anneista en sitten ollutkaan kiinnostunut ja jopa Vaakon nakin tarjoamiset jäi väliin kun suuntasimme yötä myöten back to Keski-Suomi. Lauantaillekin oli hyvinkin mielenkiintoisia akteja luvassa, mutta yhden illan juhlimiset sai tällä(kin) kertaa riittää. Olisikohan ensi vuosi M!kan pippaloissa välivuosi isompien kinkereiden osalta ja sitten taitaiskin ainakin ramopunk -sivustolle tulla se ensimmäinen kymppi täyteen.
Keikka
Vandaalit (kuva: M!ka).