www.ramopunk.com     Ramopunk-uutisia

 Ramopunkit keikoilla

 (Kuva: M!ka). 

Tällä kertaa Elämä on Punk oli osa Savopop10-kaupunkifestaria koska K-klubi oli mukana tapahtuman järjestäjissä (kuvat: M!ka).

Järjestelyt rutiinilla

Oli taas säädetty tätäkin tapahtumaa jo niin pitkään se netissä, että Sannan kanssa kaduilla ja kaikenmaailman ilmoitustauluilla keikkamainoksia levittelemässä, että oli taas mukava päästä tositoimiin. Sanktion ja Ultra Brewtalityn kanssa oli sovittu kokoontumisesta K-klubin eteen viiden maissa. Luonteri Surf tulisi sitten perässä kun ehtisi iltapäivän Varkauden keikaltaan.

Bändien porukkaa alkoi valua K-klubin eteen eri suunnista viiden aikaa. Ovien aukeamista odoteltiin puolisen tuntia, ja siinä ehdittiin vetäistä juomakierros, myydä kymmenkunta lippua illan keikalle ja vaihtaa kuulumisia. Oikein rento hetki. Pitäisi kai ottaa tavaksi.

Sitten aukesi K-klubin ovikin. Sanktion ja UB:n porukka alkoi viritellä kamojaan ja meikäläiset, eli ”Elämä on Punk-ryhmittymä”, niin kuin paikallinen Kaupunkilehti kirjoitti, siirrellä baarin kalustoa pois baarin etuosasta ja järjestellä lippujen, t-paitojen, Havana Bananas-lehtien yms. myyntiä ja säätää muita iltaan liittyviä pikkupuuhia. Joskus aikaisemmin sählättiin ja stressattiin noissa hommissa aika paljon. Nyt meni kaikki nuo ennakkojärjestelyt helposti rutiinilla turhia miettimättä. Ihminen on oppivainen eläin.

Tällä kertaa oli merkittävä osa lipuista myyty jo ennakkoon. Ennakkolippu-show tuotti kyllä pientä säätöä ovelle, kun ennakkoliput olivat nimilistana lipunmyynnissä. Varsinkin bändien soittaessa oli välillä vaikea kuulla kuka on kuka jne. Onneksi pääosa porukkaa tuli sentään ajoissa paikalle. Se onkin hyvä tapa punk-bileissä. Pitää antaa joka bändille mahdollisuus näyttää kyntensä, eikä ajatella mitään lämppäribändi-pääesiintyjä-jakoa.

Sanktion Tommi oli tapahtuman järjestelyissä mukana tekniikkapuolella. Muissa hommissa talkoissa olivat mukana Sanna, Paula ja Che. Kiitokset kaikilla auttaville käsille.

M!ka

Ultra Brewtality (kuva: M!ka).

Beer Drinkin' Boys - Ultra Brewtality

Ensimmäisenä soitti street/oi punkkiin kallellaan oleva Ultra Brewtality. Melko tuore kuopiolaisbändi, jossa soittaa porukkaa muutamasta muusta kuopiolaisesta punk-bändistä. Tähän ihastuin jo heti bändin ensimmäisellä keikalla. Nyt on tullut nähtyä jo useampiakin keikkoja, eikä bändi ole ”kehittynyt” yhtään, mikä on pelkästään positiivista! Edelleen samanlaista biletysmeininkiä, hiomatonta hoilausta, tarttuvia kertsejä ja todella hienoa mullikuorolaulua. Sitä vaan jäin ihmettelemään miksi basisti Roope ei laulanut kuorossa mukana. Edellisellä keikalla oli joka äijä kurkotteli kohti mikrofonia. Yksi mölisijä lisää olisi sopinut nytkin hyvin mukaan. 

Laulaja Jannella oli ääni vähän hukassa. Miehen laulutyyli on epäilemättä aika äänijänteitä rasittavaa, eikä asiaa varmaankaan auttanut edellisen päivän synttäribileet. Ääniongelmaa en kyllä tuossa keikan aikana pannut merkille, ennen kun Janne totesi "biisi vielä" -vaatimuksiin olemattomalla kähinällä, että "ei pysty enää, ei tuu ääntä".

Ultra Brewtality tanssittaa punkkareita (kuva: M!ka).

Hyvin sai UB väkeä tanssimaan jo alkuillasta. Setissä oli mukana myös bändin olemukseen hyvin sopiva Keltamusta KuPS Kuopion, johon löytyi apulaulajiksi ryhmä kupsilaisia. Omien biisien lisäksi bändi veti myös jokusen lainabiisin, mutta itse diggailen eniten bändin omia tekeleitä Beer Drinkin' Boys, My Antisocial Way of Life, You're So Boring…

M!ka

(Kuvat: M!ka)

Sanktio (kuvat: M!ka).

Sanktiolta tylyä rakkautta

Sanktion näin nyt ekaa kertaa livenä kunnon klubi-olosuhteissa. Ensimmäinen live-kokemus oli viime kesän ramopunk-piknikillä ja siellä meni keikka vielä itselläni vähän ihmetellessä ja siellä taisi bändikin vähän jännittää yleisön reaktioita. Olihan bändin reunion silloin vielä tuore juttu ja yleisössä oman genrensä hevijuuserit. Voitti Sanktio silloinkin yleisön puolelleen, mutta tämmöinen klubikeikka on intensiteetiltään ihan eriluokkaa. Ja onhan bändille ehtinyt sitten viime kesän kertyä taas keikkarutiinia ja lisää ärhäkkyyttä siinä mukana. Bändin laulaja Tommi Moilanen oli täynnä energiaa ennen keikkaa, vetikin sitten keikan läpi tosi tiukalla asenteella.

Tanssia Sanktion tahtiin (kuvat: M!ka).

Sanktion musaa kuvataan usein rakkauspunkiksi, mutta ainakin tämän esiintymisen perusteella on se livenä aika tylyä kamaa ko. otsikon alle. Bändi olikin koonnut keikkasettiinsä tuotantonsa rankempaa osastoa. Onhan Sanktiolla vaihtoehtoja, kun Tommi muistaakseni mainitsi, että bändillä on sata biisiä mistä valita. Ja sieltähän löytyy kaikkea punkpopista hooceehen. Varsinaisia rakkauslauluja oli nyt mukana kai vain yksi, ja sen taisi Tommi omistaa pikkupiruiluna Ultra Brewtalityn rumpali Davelle.

Hieno keikka Sanktiolta! Tiukkaa ja tylyä. Sellaisesta meikäläinen tykkää. Ja tuntui tykkäävän moni muukin, kun aina hyvän meiningin sai Sanktio aikaiseksi ja kehuja on kuulunut jälkikäteenkin.

M!ka

Sanktion Jakke ja Jukkis (kuvat: M!ka).

Sanktion Tommi.

Katsekontakti, siunaus ja juomatauko (kuvat: M!ka).

Luonteri Surf (kuva: M!ka).

Luonteri Surf - Hikistä, äänekästä, räyhäkkää ja maanista

Keikkapaikkana K-klubi on punk-bändille varmaan parhaita Suomessa. Täyden K-klubin tiivis tunnelma on sellainen, että se tuntuu piiskaavan melkein bändin kun bändin kovaan suoritukseen. Niin taisi käydä myös Luonteri Surfille. Aika monta keikkaa on tullut bändiltä nähtyä ja tämä tuntui yhdelle parhaista, ellei jopa parhaalle LS-keikalle mitä olen kokenut. Ehkä olin vain juuri oikeassa mielentilassa tai jotain, kun ihan parhaalle tuntuu… superlatiivit ovat aina vähän epäilyttäviä. Alkuun piti yrittää räpsiä jotain valokuvia, mutta keikan edetessä oli pakko unohtaa kamera ja keskittyä vain musiikkiin. Tämä oli kyllä hieno kokemus. Tunnelma oli enemmän kuin tiivis, kun väki pakkautuu lähes kiinni soittajiin. Parhaimmillaan eturivin fani katsoi soittajaa silmiin muutaman kymmenen sentin etäisyydeltä. Se on rock'n'rollia. Hikistä, äänekästä, räyhäkkää, maanista... ja sitä oli Luonteri Surf tänään.

Keikka alkoi muistaakseni Massikka-rockilla jota seurasi Moottorisaha on tulikuuma ja Kusipää… Noiden biisien kautta oli hyvä lähteä Luonteri Surf-tripille

Yleisöstä kuului tietty toiveita milloin mistäkin vanhasta LS-biisistä ja eniten toiveita tuli varmaan bändin ehkä suurimmasta hittibiisistä Peruskallio, jota bändi ei ole aikoihin suostunut livenä soittamaan. Luonteri Surf ei ole muutenkaan jäänyt soittamaan vain vanhaa hittikamaa, vaan tekee ja tarjoilee myös aktiivisesti uusia biisejä. ”Meillon ihan uusiakin biisejä. Saadaanko esittää? Tää on ihan hyvä,” jutustelikin Kalle Grotenfelt jossain välissä. Ja kyllä noista vielä levyttämättömistä ralleista vanhojen hittien veroisia biisejä löytyy... Ei epäilystäkään.

Unski kuivaa rumpukapuloita (kuva: M!ka).

Uusista biiseistä Saunotaan ja soitetaan istui hyvin K-klubin todella kuumaan tunnelmaan, sillä täysi baarillinen ihmisiä tuotti enemmän lämpöä ja ilmankosteutta kun kehnosti lämmitetty sauna. Parhaiten levyttämättömistä biiseistä jäi mieleen jo monilta keikoilta tuttu Kuolemaa tylympi kohtalo ja Minä olen eläin, joka käsittääkseni löytyi vuosia sitten myös Ankkalinna yhtyeen keikkasetistä. Luonteri Surfin Martti Ripaoja ja Pekka "Kössi" Kerminenhän olivat mukana tuossa lyhytikäiseksi jääneessä bändissä. Luonterit esitti myös Kallen toisen bändinsä Rytinäkerjäläisten kanssa keikoilla soittaman Sammaleet ja jäkälät.

Keikan lopulla bändi veti tiiviin setin, nopeasti biisi biisin perään nipun vanhoja tuttuja biisejä. Olisiko ollut keikan tunnelman ansiota, että bändi heltyi myös soittamaan alkuperäisen biisilistansa ulkopuolelta sen paljon toivotun Peruskallion. Ja loppuun tuli vielä oman toivebiisini Puskutraktori, josta Kalle taisi juuri ennen biisin alkua huikata aika osuvasti, ”saahan niitä haavekuvia olla...”

M!ka

Luonteri Surfin yleisöä (kuvat: M!ka).

Ultra Brewtality (kuva: M!ka).

Esiintyjien kommentteja:

Dave (kuva: M!ka).

Dave:

Hyvin meni olosuhteisiin nähden

Meikästä setti meni hyvin olosuhteisiin nähden. Kaikilla tietyt olotilat edellisillan synttäribileistä ja itellä vielä vähän kipeä olo lisäks. Jannella loppu ääni jo setin alkupuolella mut saatiin kuitenki paikkailtua tarvittavat ja yhtään biisiä ei tarvinnu välistä jättää. Mukavasti oli yleisö mukana ja näytti taas jonku verran tanssivanki jopa.

Dave ( Ultra Brewtality)

Tuomo (kuva: M!ka).

Tuomo:

Melkonen lauantaisauna tälläkin kertaa

Hyvät pirskeet oli jälleen kerran K-klubille järkätty. Melkonen lauantaisauna tälläkin kertaa. Meinasi nimittäin lämpöhalvaus iskeä pariinkin otteeseen illan aikana. Mukava oli soittaa ja mukava oli myös nähdä Sanktion ja Luonterin keikat. Hyvin veti molemmat. Kiitokset vielä Sanktion pojille kamojen lainasta.

Tuomo ( Ultra Brewtality)

Sanktion Jore, etualalla (kuvat: M!ka).

Jore:

Kuuma, kuumempi, K-klubi

EoP oli yksi kevään odotetuimmista keikoista, olihan kyseessä Sanktion ensimmäinen Kuopion keikka ikinä. Imatralta lähdettiin puolenpäivän aikoihin, tapahtumahan alkoi jo kahdeksalta. Matkaviihdykkeenä toimi Jackass 2.5, sekä Punk-Luukkosen moottoriturpa, jota myös vitsien antikvariaatiksi kutsutaan. Leppoisaa matkantekoa.

K-klubille saavuttiin ennen henkilökuntaa, mutta M!ka otti tilanteen hienosti haltuun kaivamalla janoisille sankareille olutta jonkun peräkontista. Sisälle päästyämme totesimme paikan ja lavan hyvin tiiviiksi ja kirjaimellisesti yleisöläheiseksi. Biisilistat heitettiin roskiin. Tänään vedettäisiin tiukasti punkimpi keikka, slovarimmat biisit löytyköön sitten vaikka Savonlinnasta. Pikaisen tsekin jälkeen bändimme lähti etsimään viihdykettä, kuka mistäkin.

Ultra Brewtality veti hienon keikan ja väkeä oli saapunut varhaisesta soittoajasta huolimatta paikalle jo runsaahkosti. Ei uskoisi, että kyseessä on näin tuore bändi.

Sanktio soitti enimmäkseen nopeampia ralleja, ne tuntuivat uppoavan yleisöön hyvin. Osasipa joku sanojakin ja joku saattoi taputtaa biisin loputtua. Myös tulevalta pitkäsoitolta vedettiin useita biisejä ja ne tuntuu toimivan myös livenä. Tupa oli puolillaan ja lämpöä riitti. Tiukka ja hikinen keikka. Bändi ja yleisö tyytyväisiä.

Luonteri Surfin aloittaessa K-klubi olikin aivan täynnä. Lavan edessä lämpöä varmaan 50 astetta. Se ei menoa haitannut, vaan bändi veti todella rautaisen keikan. Itse jouduin välillä poistumaan raittiiseen ilmaan, mutta Peruskallio sai kääntymään takaisin ramopunkin eliitin soittoa kuuntelemaan. Upea keikka.

Keikan jälkeen UB:n pojat yllyttivät jäämään vielä Kuopioon rilluttelemaan, mutta järki voitti ja kotona oltiin jo ennen neljää. On muuten aikamoisen mukavia heppuja nuo Kuopion keesipäät. Ens kerralla jäädään!

Suuret kiitokset M!kalle, baarin mukavalle henkilökunnalle, Ultra Brewtalitylle, Luonteri Surfille ja innokkaalle yleisölle. Kiitos!

Jore (Sanktio)

Kalle Grotenfelt / Luonteri Surf (kuvat: M!ka).

Kalle:

Aika saatananmoinen keikka

Oli lauantaipäivä ja Luonteri Surffi lähti suurelle Sawon kiertueelleen. Eka etappi oli Varkaus ja maailmankuulu Theft City Rock. Mahtava festari kertakaikkiaan. Öh. Järjestelyt vimpan päälle. Oli radiopuhelimet ja kokit bändeille ja tiukka aikataulu ja hienot nettisivut ja olutta bändille. Mutta ehkä voin kertoa teille hyvät festivaaliorganisaattorit: jos tunnetuin bändi festivaalillanne on Luonteri Surf niin siitä ei tuu mittään.Se on ehkä rrrokin voitto, mutta yleisöä siell ei ole. Tämä on nähty aiemminkin, ja ei tämä varmasti viimeinen kerta ollut. Ja jos olette vielä tihkusateen jäjestäneet niin vot: persiilleen meni.

Mutta me emme siitä kovastikaan hämmentyneet vaan jatkoimme matkaa Kuopioon. Tunnelmat olivat poikkeuksellisen iloiset , koska mukanamme oli pitkästä aikaa miksaajavelho Tukiainen. Maanviljelijähän ei lähde minnekkään ilman tukiaista.... Mikko oli suunnattoman innoissaan orkesterimme rautaisesta ammattitaidosta ja muusta. Olimme iloisia.

Ja Kuopion K-klubilla oli niin mukava olo että. Kevyt energinen olo ja iloisia ihmisiä. Mikä johtikin siihen että vedimme aika saatananmoisen keikan. Jos M!ka sanoi, että bändi oli maaninen, niin mitä se yleisö sitten oli? Helppo se on antaa kaikkensa kun yleisökin tekee niin. K-klubin lasit olivat huurussa aktin seurauksena ja soitto piti lopettaa kun kitaroiden kaulat olivat niin hiestä märät, että ote lipsui. Niin ne oli moottorisahat kuumia ja nakit kylmiä. Terveisin Kalle the Organmies.

Kalle (Luonteri Surf)

"Helppo se on antaa kaikkensa kun yleisökin tekee niin."

Kalle (Luonteri Surf)

(Kuvat: M!ka)

Pekka "Kössi" Kerminen / Luonteri Surf (kuvat: M!ka).

Pekka:

Väkisinkin tuli sellanen tosi punk olo

Paikkahan on yksi parhaista, missä ollaan käyty keikalla, ja hyvä että tollasia vielä Suomesta löytyy. Rosoinen ja elämänmakuinen mesta, missä käy bändit soittamassa. Niitä elämänmakuisia ja rosoisia kyl riittää monessakin paikassa, mutta siellä ei sit kyl bändit vedä....asiakkaat kyllä...
kontrasti oli aikamoinen alkuillan Varkauden keikkaan verrattuna.
Ei varmaan olla koskaan soitettu noin kuumassa ja tiivistunnelmaisessa paikassa. Väkisinkin tuli sellanen tosi punk olo, ja sehän kyllä sopi mainiosti. Erityisesti mieltä lämmitti Juvalta asti tulleet immeiset ja Kuopion seikkailevat kaverukset Rami ja Samu seurueineen, jatkoista Ottopojassa heidän seurassaan en tässä enempää törise.
Ekaa bändiä en kerenny näkemään, mutta Sanktion kyllä. Eka kerta ku livenä näin, ja oli kyllä julmetun hyvä, peijakkaan tarttuvia ralleja ovat osanneet tehhä ja soittivat tiukasti ja nopeesti....

Mukavat tunnelmat jäi Kuopiosta kotiin tuotavaksi, kyllä kannatti tuo keikka tehhä.

Pekka (Luonteri Surf)

Unski ja Kössi / Luonteri Surf (kuvat: M!ka).

Martti Ripaoja / Luonteri Surf  (kuvat: M!ka).

Martti:

Tällaistahan sen rokin pitää olla

Se oli semmoinen pieni, lämminhenkinen iltapäivämatinea. Kun jo paikalle tullessamme Ultra Brewtality paiskoi parastaikaa menemään K-klubin nurkassa aika rivakasti eikä tupaan meinannut enää sisään sopia, tuntui että kasassa on kaikki kaaoksen ainekset. Sitten kun Sanktio oli vielä vaihtanut mopoautoonsa laittomat välitykset, oli nöyrästi pääteltävä, että Etelä-Savon iskelmävanhuksien tehtäväksi jää hoitaa poskivalssit väsyneille. Mut mitä vielä.

Tällaistahan sen rokin pitää olla, ja rokkipaikkojen. Stadionit on jalkapalloa varten. Oli älyttömän hyvä, ja hikinen, meno. En nyt väitä, että olisi kuuma ollut, mutta nikkelipronssi alkoi kyllä sulaa bassonkielistä. Kössi sanoi soittaneensa koko ajan silmät kiinni, kun hiki virtasi silmiin, mutta maalaispojan ujouttahan se oikeasti vain on.

Laulumikki löi sähkö- ja vähän muitakin iskuja huuliin, mutta pysyipähän soittaja hereillä. Lopuksi soitettiin Peruskallio, ja äänimiehemme Tukiaisen Mikko - joka on peruskallio eikä hernekeppi - parkkeerasi suojamuuriksi mikkitelineen ja riehakkaan juhlakansan väliin. Silloin vasta oikein tuntui, että nyt on jotenkin niin tavattoman vahva olo. Eihän me kukaan yksin, vaan kaikki yhdessä.

Martti (Luonteri Surf)

Martti: "Oli älyttömän hyvä, ja hikinen, meno." (kuva: M!ka).

(Kuvat: M!ka)